Lyhyesti: tiedoksianto käynnistää keskeiset määräajat
Testamentin löytyminen ei yksin riitä. Testamentinsaajan täytyy antaa testamentti perillisille tiedoksi, ja vasta siitä hetkestä lähtien alkavat kulua lakisääteiset määräajat.
Mitä testamentin tiedoksianto tarkoittaa?
Tiedoksianto on toimenpide, jolla testamentin sisältö saatetaan virallisesti perillisten tietoon. Pelkkä testamentin olemassaolo ei riitä: testamentinsaajan täytyy aktiivisesti huolehtia siitä, että perillisille toimitetaan tieto testamentista ja sen sisällöstä.
Käytännössä tiedoksianto tarkoittaa, että perilliselle luovutetaan tai lähetetään oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Alkuperäistä asiakirjaa ei tarvitse luovuttaa.
Tiedoksianto on tärkeä vaihe myös testamentintekijän näkökulmasta jo ennalta: se on syy tehdä testamentti selkeäksi ja yksiselitteiseksi, jotta tiedoksiannon jälkeen ei synny epäselvyyksiä.
Kenelle testamentti annetaan tiedoksi?
Tiedoksianto annetaan niille perillisille, joiden perintöoikeuteen testamentti vaikuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä rintaperillisiä eli lapsia sekä mahdollisesti muita lakimääräisiä perillisiä.
Alaikäisen tai muutoin edunvalvonnassa olevan perillisen tiedoksianto toimitetaan hänen lailliselle edustajalleen. Jos edustajalla on asiassa eturistiriita, voidaan tarvita edunvalvojan sijainen. Kuolleen perillisen sijaan tulevat henkilöt on selvitettävä tapauskohtaisesti.
Tiedoksiantoa ei tarvita niille, joiden perintöoikeuteen testamentti ei vaikuta millään tavalla, eikä niille, jotka ovat jo muuten oikeutettuja saamaan saman tai enemmän kuin testamentissa määrätään.
Miten tiedoksianto käytännössä tehdään?
Tiedoksianto on tehtävä niin, että se voidaan myöhemmin todistaa tapahtuneeksi. Suullinen maininta ei riitä. Käytännössä vaihtoehdot ovat:
Varmin tapa. Haastemies toimittaa tiedoksiannon ja kirjaa sen virallisesti. Tiedoksiantoon voi pyytää apua käräjäoikeudelta.
Toimii, kun perillinen allekirjoittaa saantitodistuksen. Pelkkä lähetys ilman vastaanottokuittausta ei ole riittävä todiste.
Voidaan tehdä todistajan läsnä ollessa. Todistaja kirjaa päivämäärän ja allekirjoittaa luovutustapahtuman dokumentin.
Jos perillinen kieltäytyy vastaanottamasta tiedoksiantoa, tilanteesta kannattaa ottaa yhteys juristiin tai käräjäoikeuteen. Vastaanottamisesta kieltäytyminen ei välttämättä estä tiedoksiannon vaikutuksia, jos tiedoksianto on toimitettu lain edellyttämällä tavalla ja se voidaan näyttää toteen.
Mitä tapahtuu tiedoksiannon jälkeen?
Tiedoksianto käynnistää kaksi tärkeää määräaikaa samanaikaisesti:
- Moiteaika: perillisellä on kuusi kuukautta aikaa nostaa kanne testamentin moittimiseksi.
- Lakiosavaatimus: rintaperillisellä on kuusi kuukautta aikaa vaatia lakiosaansa, jos testamentti loukkaa sitä.
Jos perillinen ei moiti testamenttia määräajassa, oikeus moitekanteeseen raukeaa hänen osaltaan. Rintaperillisen lakiosavaatimus raukeaa erikseen, ellei sitä esitetä määräajassa. Passiivisuutta ei silti ole syytä kuvata nimenomaiseksi hyväksymiseksi.
Kuuden kuukauden moiteaika – mitä se tarkoittaa?
Moiteaika tarkoittaa, että perillisellä on kuusi kuukautta tiedoksiannosta aikaa nostaa moitekanne käräjäoikeudessa. Moitteen perusteena voi olla esimerkiksi:
- Testamentintekijä ei ollut oikeustoimikelpoinen testamenttia tehtäessä
- Testamentti on muotovirheen vuoksi pätemätön (esimerkiksi todistajat olivat esteellisiä tai allekirjoitus puuttuu)
- Testamenttia on tehty pakon tai erehdyksen alaisena
Moiteaika on ehdoton: jos kanne nostetaan myöhässä, moite hylätään määräajan ylittymisen perusteella. Moiteprosessi on hyvä syy tehdä testamentti huolellisesti alusta alkaen niin, että muotovaatimukset täyttyvät.
Testamentin hyväksyminen
Perillinen voi myös hyväksyä testamentin kirjallisesti ennen moiteajan umpeutumista. Hyväksyminen tarkoittaa, että perillinen luopuu oikeudestaan moittia testamenttia.
Käytännössä testamentinsaaja usein pyytää perilliset allekirjoittamaan hyväksymisasiakirjan. Tämä nopeuttaa pesänselvitystä ja tekee tilanteesta selkeän kaikille osapuolille. Hyväksyminen kannattaa tehdä kirjallisesti ja päivätä se.
Testamentin hyväksyminen ja lakiosasta luopuminen ovat eri kysymyksiä, mutta hyväksymisasiakirjan sanamuoto voi vaikuttaa molempiin. Jos rintaperillinen hyväksyy testamentin mutta haluaa vaatia lakiosansa, lakiosaoikeuden varaaminen kannattaa kirjoittaa asiakirjaan selvästi.
Lakiosavaatimus ja tiedoksianto
Jos testamentti loukkaa rintaperillisen lakiosaa, perillisen täytyy vaatia lakiosaansa testamentinsaajalta todisteellisesti kuuden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta. Vaatimus on tehtävä määräajassa, muuten se raukeaa.
Tiedoksianto ja lakiosavaatimus liittyvät siis suoraan toisiinsa: tiedoksianto käynnistää myös lakiosavaatimuksen kellot. Tämä on yksi syy, miksi testamentin kannattaa olla selkeä ja lakiosaa kunnioittava jo sitä laatiessa.
Lue lisää lakiosasta →Käytännön neuvot tiedoksiantoon
- Tee tiedoksianto kirjallisesti ja todisteellisesti — pelkkä suullinen ilmoitus ei riitä.
- Säilytä todisteet tiedoksiannosta (saantitodistus, haastemiehen pöytäkirja tai vastaava).
- Pyydä perillisiä hyväksymään testamentti kirjallisesti — se selkeyttää tilannetta kaikille.
- Tiedoksianto kannattaa tehdä viivytyksettä perunkirjoituksen jälkeen.
- Jos perillisiä on useita tai tilanne on riitaisa, käytä haastemiestä tai juristia.
Lähteet ja lisätietoa
Artikkelin keskeiset oikeudelliset ja verotukselliset tiedot perustuvat ajantasaiseen lainsäädäntöön ja viranomaisohjeisiin.
Usein kysyttyä testamentin tiedoksiannosta
Mitä testamentin tiedoksianto tarkoittaa?
Kenen pitää antaa testamentti tiedoksi?
Miten tiedoksianto tehdään?
Miten kauan tiedoksiantoon on aikaa?
Mitä tapahtuu tiedoksiannon jälkeen?
Voiko testamenttia moittia tiedoksiannon jälkeen?
Mitä on hyväksyminen ja mitä se tarkoittaa?
Onko tiedoksianto pakollista?
Tee testamentti valmiiksi ennen tiedoksiantoa
Selkeä testamentti helpottaa kaikkia myöhempiä vaiheita — myös tiedoksiantoa. Testamenttini.fi:ssä vastaat ohjattuihin kysymyksiin ja saat valmiin testamenttiasiakirjan PDF-muodossa maksun jälkeen.