Keskinäinen testamentti ja lakiosa voivatko lapset vaatia osuutensa?

Mitä keskinäinen testamentti käytännössä tekee?

Keskinäisessä testamentissa puolisot sopivat, mitä ensin kuolleen omaisuudelle tapahtuu. Yleisin malli on, että omaisuus menee kokonaan tai pääosin eloonjääneelle puolisolle, ja molempien kuoltua omaisuus jaetaan lopullisille saajille — yleensä lapsille.

Tällainen määräys voi vahvistaa lesken taloudellista asemaa. Leskellä on tietyin edellytyksin myös lakisääteinen oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti hallinnassaan, mutta testamentilla voidaan järjestää puolison suojaa laajemmin tai täsmällisemmin.

Ongelma syntyy siitä, että lasten lakiosaoikeus ei häviä pelkän testamentin tekemisellä.

Lakiosa ei katoa keskinäisellä testamentilla

Tämä on yleisin väärinkäsitys: monet ajattelevat, että keskinäinen testamentti "lukitsee" omaisuuden eloonjääneelle eikä lapsia voi vaatia mitään. Näin ei ole.

Kun toinen puoliso kuolee, kuolinpesä on selvitettävä ja perunkirjoitus toimitettava. Perinnönjakoa ei kuitenkaan ole pakko toimittaa heti. Testamentti on annettava asianmukaisesti tiedoksi perillisille. Jos testamentti loukkaa rintaperillisen lakiosaa, lakiosaa on vaadittava testamentinsaajalta todisteellisesti kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.

Tämä tarkoittaa, että jos puolisoilla on lapsia, pelkkä "kaikki eloonjääneelle" -testamentti ei aina toimi niin kuin toivotaan — ainakaan ilman, että lapset ovat valmiita jättämään vaatimatta lakiosaansa.

Voivatko lapset vaatia lakiosaansa, kun toinen vanhempi on vielä elossa?

Kyllä voivat. Tämä on monelle yllätys. Lakiosa on oikeus ensin kuolleen kuolinpesästä, ei vasta molempien kuoltua.

Käytännössä moni lapsi kuitenkin vapaaehtoisesti jättää vaatimatta, koska haluaa turvata elossa olevan vanhempansa tilanteen. Mutta tähän ei voi luottaa ilman, että asia on selkeästi käyty läpi.

Jos lapsia on useita tai perhetilanne on mutkikas — esimerkiksi eri suhteista olevia lapsia — lakiosatilanne kannattaa selvittää ennen testamentin tekemistä.

Hallintaoikeusmalli: puolison käyttöä turvaava vaihtoehto

Hallintaoikeusmallissa lapset tai muut nimetyt saajat saavat omaisuuden omistusoikeuden ja eloonjääneelle puolisolle annetaan elinikäinen tai muuten rajattu hallinta- ja käyttöoikeus. Omistajat ovat tällöin todellisia omistajia, mutta heidän oikeuttaan käyttää ja luovuttaa omaisuutta rajoittaa puolison hallintaoikeus.

Tämä malli voi toimia hyvin, kun:

• Puolisoilla on yhteisiä lapsia ja omistus- sekä käyttöoikeuksien erottelu sopii tilanteeseen
• Merkittävin omaisuus on yhteinen asunto tai kiinteistö
• Halutaan turvata leskipuolison asuminen mutta ei välttämättä omistusoikeutta

Hallintaoikeudella voi olla verovaikutuksia. Omistusoikeuden saajalle voidaan myöntää hallintaoikeusvähennys, kun sen edellytykset täyttyvät. Pelkästä hallintaoikeudesta ei yleensä määrätä perintöveroa, mutta lopputulos riippuu oikeuksien todellisesta sisällöstä.

Lakiosasta luopuminen

Lapset voivat vapaaehtoisesti jättää vaatimatta lakiosaansa tai luopua siitä nimenomaisesti. Luopuminen on aina vapaaehtoinen päätös, eikä sitä voi pakottaa tai olettaa.

Jos tilanne on perheessä avoin ja luottamuksellinen, moni lapsi haluaa turvata elossa olevan vanhemman aseman eikä vaadi lakiosaansa välittömästi. Tämä on kuitenkin heidän valintansa, ei itsestäänselvyys.

Luopuminen voidaan tehdä kirjallisesti, ja se kannattaa dokumentoida selkeästi. Se, saavatko lapset omaisuutta myöhemmin, riippuu testamentin sisällöstä, perimysjärjestyksestä ja myöhemmistä olosuhteista. Lakiosan vaatimatta jättäminen ei siksi yksin takaa tiettyä myöhempää perintöä.

Usein kysyttyä