Testamentti ja aviopuoliso – mitä puoliso perii?

Lyhyesti: puoliso ei aina peri automaattisesti

Moni luulee, että puoliso perii automaattisesti kaiken. Näin ei aina ole — erityisesti jos pariskunnalla on lapsia. Testamentti on tärkein keino varmistaa puolison asema.

Lapsia ei ole Aviopuoliso perii, jos vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, mutta ensin kuolleen puolison toissijaisilla perillisillä voi olla oikeuksia lesken myöhemmässä kuolinpesässä.

Lapsia on Rintaperilliset perivät. Lesken asemaan vaikuttavat ositus, avio-oikeus ja yhteisen kodin hallintasuoja.

Avopuoliso Ei lakimääräistä perintöoikeutta lainkaan — testamentti on ainoa keino.

Ratkaisu Testamentti, jolla turvataan puolison asema selkeästi ja tietoisesti.

Mitä tapahtuu, jos testamenttia ei ole?

Ilman testamenttia perintö jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Puolison asema tässä järjestyksessä riippuu siitä, onko pariskunnalla lapsia.

Monelle tulee yllätyksenä, että puolison perintöoikeus, avio-oikeus ja hallintaoikeus ovat eri asioita. Leski voi saada osituksessa omaisuutta tai pitää yhteisen kodin hallinnassaan, vaikka hän ei olisi vainajan perillinen.

Kun pariskunnalla on lapsia

Jos vainajalla on rintaperillisiä, he ovat ensisijaisia perillisiä. Leski ei saa vainajan omaisuuteen omistusoikeutta pelkän avioliiton perusteella, mutta lesken asema määräytyy kokonaisuutena osituksen, avio-oikeuden ja yhteisen kodin hallintasuojan perusteella. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että:

Rintaperilliset saavat perintöoikeuden vainajan jäämistöön, jollei testamentti muuta järjestystä
Leski voi tietyin edellytyksin pitää yhteisen kodin hallinnassaan, vaikka omistusoikeus kuuluu perillisille
Omaisuuden jako voi olla monimutkainen, erityisesti jos lapsia on eri suhteista

Testamentilla tähän voidaan vaikuttaa merkittävästi. Keskinäisellä testamentilla puoliso voi saada omistusoikeuden tai laajemman hallintaoikeuden, kunnes myös hän kuolee.

Lue lisää keskinäisestä testamentista →

Kun lapsia ei ole

Jos vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, aviopuoliso perii jäämistön, jollei testamentilla ole määrätty toisin. Vainajan vanhemmat, sisarukset tai heidän jälkeläisensä eivät tällöin yleensä peri heti, mutta he voivat olla ensin kuolleen puolison toissijaisia perillisiä lesken myöhemmässä kuolinpesässä.

Testamentilla voidaan muuttaa myös toissijaisten perillisten asemaa ja määrätä omaisuuden lopullisista saajista. Lapsettomankin avioparin kannattaa siksi arvioida, vastaako lakimääräinen järjestys heidän tahtoaan.

Mitä testamentilla voi tehdä puolison hyväksi?

Jättää kaiken puolisolle omistusoikeudella — vahvin turva, mutta lapset voivat silti vaatia lakiosaansa.
Jättää hallintaoikeus — puoliso saa käyttää omaisuutta, kun taas lapset tai muut nimetyt saajat saavat omistusoikeuden heti testamentintekijän kuollessa hallintaoikeuden rasittamana.
Määrätä lopulliset saajat — testamentilla voidaan sopia, kenelle omaisuus menee molempien puolisoiden kuoltua.
Turvata avopuoliso — ilman testamenttia avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta, vaikka hän voi omistaa yhteistä omaisuutta tai saada tietyissä tilanteissa avustusta tai hyvitystä.

Omistusoikeus vai hallintaoikeus — kumpi testamenttiin?

Tämä on yksi keskeisimmistä valinnoista, kun testamenttia tehdään puolisoa varten.

Omistusoikeus tarkoittaa, että puoliso saa testamentissa määrätyn omaisuuden omistukseensa. Hänen oikeuksiensa laajuus riippuu myös testamentin ehdoista ja mahdollisista toissijaismääräyksistä. Ilman tarkoituksenmukaista määräystä omaisuus voi myöhemmin päätyä muualle kuin testamentintekijä toivoi.

Hallintaoikeus tarkoittaa, että puoliso saa käyttää omaisuutta, mutta lapset tai muut nimetyt saajat ovat omaisuuden omistajia hallintaoikeuden rasittamina. Puoliso ei voi myydä tai lahjoittaa omaisuutta ilman omistajien suostumusta. Tämä malli sopii, kun halutaan turvata puolison asuminen mutta varmistaa omaisuuden päätyminen lapsille.

Avopuoliso ja testamentti

Avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta. Riippumatta siitä, kuinka kauan pari on asunut yhdessä tai miten syvä suhde on ollut, avopuoliso ei peri mitään ilman testamenttia.

Testamentti on siksi avopareille keskeinen keino antaa avopuolisolle perintöä. Jos yhteinen koti omistetaan yhdessä, testamentti voi vahvistaa eloonjääneen asemaa, mutta vaikutus riippuu omistusosuuksista, muista perillisistä, lakiosasta ja testamentin sanamuodosta.

Avio-oikeus ja testamentti — mitä eroa niillä on?

Nämä menevät helposti sekaisin, mutta kyse on eri asioista.

Avio-oikeus on avioliittolaissa säädetty oikeus, joka toteutuu avioeron tai puolison kuoleman yhteydessä osituksessa. Se vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan puolisoiden välillä — se ei tarkoita perintöä.

Testamentti on erillinen asiakirja, jolla määrätään omaisuuden siirtymisestä kuoleman jälkeen. Ensin selvitetään vainajan jäämistö ja tarvittaessa toimitetaan ositus; testamentin vaikutus määräytyy sen jälkeen jäämistöön kuuluvan omaisuuden ja testamentin ehtojen mukaan.

Lue lisää testamentista ja avioehdon suhteesta →

Lähteet ja lisätietoa

Artikkelin keskeiset oikeudelliset ja verotukselliset tiedot perustuvat ajantasaiseen lainsäädäntöön ja viranomaisohjeisiin.

Usein kysyttyä testamentista ja aviopuolisosta

Periikö puoliso automaattisesti ilman testamenttia?

Jos vainajalta ei jää rintaperillisiä, aviopuoliso yleensä perii jäämistön ilman testamenttiakin. Jos vainajalla on rintaperillisiä, he perivät ensisijaisesti, mutta leskellä voi olla ositukseen ja yhteisen kodin hallintaan perustuvia oikeuksia. Testamentilla voidaan vaikuttaa puolison asemaan lain asettamissa rajoissa.

Voiko testamentilla jättää kaiken puolisolle?

Puolisolle voi testamentata omaisuutta laajastikin, mutta rintaperilliset voivat vaatia lakiosaansa riippumatta siitä, ovatko lapset yhteisiä vai aiemmasta suhteesta. Lisäksi velat, ositus ja muut laissa turvatut oikeudet voivat vaikuttaa lopputulokseen.

Mitä eroa on testamentilla ja avio-oikeudella?

Avio-oikeus on avioeron tai kuoleman yhteydessä toteutuva oikeus puolison omaisuuteen, jota säädellään avioliittolailla. Testamentti on erillinen asiakirja, jolla voidaan määrätä omaisuuden jakamisesta kuoleman jälkeen. Avioehto ja testamentti ovat eri asiakirjoja, vaikka ne liittyvätkin toisiinsa.

Mitä tapahtuu, jos puoliso kuolee ilman testamenttia?

Jos vainajalla on rintaperillisiä, he perivät vainajan jäämistön, ellei testamentista muuta johdu. Leski ei tällöin lähtökohtaisesti peri omistusoikeutta, mutta hänellä voi olla avio-oikeuteen, ositukseen ja yhteisen kodin hallintaan perustuvaa suojaa.

Tarvitseeko puoliso testamentin, jos meillä ei ole lapsia?

Jos vainajalta ei jää rintaperillisiä, eloonjäänyt aviopuoliso perii yleensä jäämistön jo lain nojalla, ellei testamentista tai erityisestä tilanteesta muuta johdu. Vainajan vanhemmilla, sisaruksilla tai heidän jälkeläisillään voi olla toissijainen perintöoikeus lesken kuoltua. Testamentti voi olla tarpeen, jos halutaan määrätä omaisuuden lopullisista saajista toisin.

Voiko testamentissa rajoittaa puolison oikeutta omaisuuteen?

Kyllä. Testamentissa voidaan esimerkiksi antaa puolisolle hallintaoikeus omaisuuteen, ei omistusoikeutta. Tämä voi olla järkevää, jos halutaan turvata puolison asuminen mutta varmistaa, että omaisuus menee lapsille lopulta.

Miten avoliitossa oleva voi turvata puolisonsa aseman?

Avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta, joten testamentti on keskeinen keino jättää hänelle perintöä. Avopuoliso voi silti jo omistaa omaisuutta itse, ja avoliiton päättyessä kuolemaan voi tietyissä oloissa tulla kyseeseen myös avustus tai hyvitys.

Turvaa puolisosi asema testamentilla

Testamenttini.fi ohjaa sinut läpi kaikki valinnat — myös puolisoa koskevat. Saat valmiin asiakirjan PDF-muodossa heti maksun jälkeen. Hinta alkaen 39,90 €.

Katso mitä hinta sisältää

Testamentti ja aviopuoliso miten puolison asema turvataan?